Mulla on aina ollut vähän ongelmana elää kunnolla hetkessä, eikä miettiä aina asioita eteenpäin. Millaiset työvuorot mulla on parin viikon päästä tai mitä tapahtuu syksyllä? Murehdin ihan turhaan asioita, jotka ehkä tapahtuu kaukana tulevaisuudessa, jos edes silloinkaan. On ihan älytöntä stressata vasta päivien päässä odottavaa työkoulutusta tai muuta vastaavaa. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty. Lukiossa se oli välillä vieläkin pahempaa. Kuukauden päästä on esitelmä, joten jännitämpä jo nyt. Kuluttavaa puuhaa, mutta onneks alan hiljalleen oppia siitä pois.
Toinen juttu on se, että suomalaisilla on paha tapa elää vain viikonloppuja varten. Maanantaista keskiviikkoon muistellaan edellistä viikonloppua ja loppuviikko kuluu seuraavaa suunnitellessa. Myönnän itsekkin syyllistyneeni samaan, mutta epäsäännölliset työajat ovat hiljalleen pakottanut mut luopumaan tästä tyylistä. Viikon ainoa vapaapäivä saattaa olla keskellä viikkoa, joten siitä on nautittava silloin.
Arki on välillä todellakin raskasta, mutta ei se tarkoita, ettei välillä voisi tanssia ruusuilla myös keskellä viikkoa. Asiat on myös oikeasti osattava pistää tärkeysjärjestykseen. Kävin elokuvissa katsomassa The fault on our starsin, joka kyllä onnistui muistuttamaan siitä, kuinka pitäis aina muistaa arvostaa kaikkea hyvää mitä meillä on. Siinä mä kyyneleet silmissä puristin mun vieressä istuvan kättä ja mietin, miten onnekas oikeasti olen.
Tää kesä on ollut ihan super ihana! Mahtava kesätyö, uudet ihmiset, täydelliset kelit (kun hetki vaan jaksettiin odottaa..) ja nyt varattiin vielä tyttöjen kanssa matka Kreikkaan syyskuussa! En malta odottaa, mutta uutta asennetta noudattaen, aion nauttia kesäpäivistä myös ennen tätä lomareissua ;)
Make today as beautiful as you can.
Let no one take away your happiness.
Smile and laugh at the negativity, you´re good.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti